Muistan, miten minä, ennen ensimmäistä lapiollista, seisoin hetken yksin hiekkamaalla mäntyjen keskellä ja yritin tähystää tulevaisuuteen. Miltä tämä paikka näyttäisi tulevaisuudessa, monta, monta vuotta myöhemmin? Halusin rakentaa jotain paljon suurempaa kuin mitä maassa oli tähän asti ollut, alalla jonka olin valinnut […] Unelmani tuona päivänä […] oli, että mahdollisesti kerran – jos menestykseni olisi paras mahdollinen – saisin nähdä tuhannen työntekijän tehtaan […]
-Ossian Donner
(Lähde: Anu Lahtinen, 2017: Hyvät, Pahat ja Hyvinkääläiset)
Hiljaisen rautatieläiskylän arki vilkastui, kun Ossian Donner perusti alle kolmekymppisenä Hyvinkäälle Villatehtaan vuonna 1892. Hän oli Otto Donnerin poika, joka oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori ja kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö sekä senaattori Mechelinin senaatissa. Ossian Donner oli myös edesmenneen kirjailija Jörn Donnerin isosetä.
Donner päätti vuonna 1903 yhdistää tehtaansa yhdeksi suureksi yhtiöksi, jonka ansiosta syntyi Yhdistyneet Villatehtaat Oy. Yhtiö oli tuolloin maan suurin ja monipuolisin villateollisuuden laitos. 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet olivat kuitenkin taloudellisesti vaikeaa aikaa myös tehdastuotannolle, joten Donner päätti erota yhtiön johdosta vuonna 1918 ja muuttaa perheineen Englantiin. Uutena johtajana aloitti Finn Feiring.
Villatehtaan ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1896 ja samana vuonna Hyvinkään ensimmäiset sähkövalot syttyivät tehtaalla. Vuonna 1900 rakentui Port Arthurin alue ja vuonna 1915 valmistui uusi kehräämörakennus. Villatehtaan teollisuustoiminnan alkaminen sai aikaan koko Hyvinkään kasvun ja kehittymisen, ja sillä on suuri merkitys kaupungin historiassa. Vuonna 1950 Villatehtaasta tuli paikkakunnan suurin työnantaja ja alansa johtava suuryritys. Villatehtaan toiminta oli pääasiassa nousujohteista 1950- luvun lopulle saakka, kunnes vuonna 1971 Villayhtymä lopetti toimintansa ja tehdas sai nimekseen Hyvilla Oy. Myöhemmin vuonna 1977 Villatehdas nimettiin Valvilla Oy:ksi ja Hyvinkäälle jäi enää vain lankatehdas/kehräämö. Vuonna 1985 Valvilla Oy:llä oli 970 työntekijää ja liikevaihto oli 223 Mmk, tuotanto 3677 km puuvillakankaita, 2111 km villakankaita ja 2671 t lankoja. Tuotanto kuitenkin jouduttiin lopettamaan 1988–91 ja 1994 Valvilla Oy yhtiönä purettiin. Nykyisin Villatehdas toimii yritys- kulttuuri- ja taidetoiminnan keskuksena.
Tutustu Villatehtaan historiaan Hyvinkään kaupunginmuseon historiakierroksella verkossa https://storymaps.arcgis.com/stories/21f0126311524fc0a83beecbedfed546.
1892-1895
Ossian Donner perusti Hyvinkäälle nykyisen Kauppalankadun ja Donnerinkadun kulmaan villakehräämön, jossa tekstiiliteollisuus alkoi 10 työntekijän voimin.
1894
Villakehräämö osti Ahdenkallion kartanolta 7 hehtaarin tontin, johon valmistui 1895 ensimmäinen tehdasrakennus. Rakennus paloi vuonna 1900. Tehdasalueen rakentamista jatkettiin vuoteen 1984 asti. Kaupungin ja Hartelan ostettua alueesta tontteja 1990-luvun alussa on näiltä tonteilta purettu osa tehtaan rakennuskannasta.
1898
Tehdas osti pohjoispuolelta Parantolan- ja Kutomokadun suunnasta maata asuntoja varten ja aloitti asuintalojen rakentamisen omille työntekijöilleen. 30-luvulla taloja oli 80 ja niissä asuntoja 800. Tehtaan itäpäähän on saneerattu ja tehty myös uustuotantoa ns. Port Arthur asuinalueelle näin säilyttäen jälkipolville tehtaan asuntoja.
1907
Tehtaan toimesta Hyvinkäälle syntyi paljon muutakin. Urheilupuiston läheisyydessä sijaitsi Hyvinkään ensimmäinen lastentalo, joka toteutettiin yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Tehdas oli myös rakentamassa koulua, joka valmistui 1907 ja tunnetaan nykyisin Hämeenkadun kouluna.
Rakennus 103 (Naisten kankaiden kutomo) Kutomotilassa valmistettiin ennen kevyempiä naisten villakankaita. Rakennus valmistui vuonna 1907, mutta tekijää ei oletiedossa. Kattomuutoksen kutomolle on tehnyt Arvi Rostila vuonna 1955 ja ilmastointiprojektin Martti Järvinen vuonna 1982.
1930-luku
Tehdas kasvoi ja kehittyi. Tehdas tuki kauppalan toimintoja monin tavoin, muun muassa kauppalaan perustettua yhteiskoulua. Tehdaspalokunta oli suurempi ja paremmin varustettu kuin paikallinen VPK, jonka toimintaa tehdaspalokunta auttoi merkittävästi.
1950-luku
Yhdistyneillä villatehtailla oli 1700 työntekijää ja toisella puolella kauppalaa Hiiltamon teollisuusalueella Helsingin verkatehtaassa 1300 työntekijää.
Rakennukset 313 & 115 (Automaattikutomo & kuituvarasto) Rakennus 313 oli kuituvarasto ja 115 oli automaattikutomo. Entisen kuituvaraston on suunnitellut Martti Järvinen ja rakennus valmistui vuonna 1984. Rakennuksen 115 on rakennuttanut Rakennus Oy Pyramid vuonna 1950.
1960-luku
Hyvinkään kauppalasta tuli kaupunki 1960 ja tekstiiliteollisuus oli tuolloin kaupungissa suurin työllistäjä.
1971
Villayhtymä lopetti toimintansa ja tehdas sai nimekseen Hyvilla Oy. Tehtaan palveluksessa oli alkuvuosina 2000 työntekijää.
1978
Venäjän kaupan myötä valtio yhdisti loput Suomen tekstiiliteollisuudesta valtionyhtiö Valvillaksi. Valvilla siirsi kutomoteollisuuden Turkuun ja Hyvinkäällä keskityttiin kehruutoimintaan, josta tekstiiliteollisuus oli Hyvinkäällä alkanutkin.
1980-luku
Hyvinkäälle investoitiin moderni puuvillakehruu ja Hyvinkään tulosyksiköstä muodostettiin Valvillan tytäryhtiö Telanka Oy.
Rakennus 401 (Palokalustorakennus) Valvillan tehdasmuseo rakennettiin vuonna 1915 ja se toimi ennen paloasemana. Museo perustettiin vuonna 1981.
1990-luku
Käyttötavarateollisuus alkoi hiipua Suomessa ja Valvilla-konserni lopetettiin. Kehruutoiminta Telanka Oy:ssä loppui helmikuussa 1992 ja Valvilla yhtiönä lopetettiin 31.12.1993. Kiinteistöt siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta silloiselle rakennushallitukselle. Syksyllä 1996 Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti ostaa Wanhan Villatehtaan historiallisen osan kaupungille. Kiinteistöt siirtyivät kaupungin omistukseen 1.11.1997. Kiinteistö Oy Hyvinkään Wanha Villatehdas aloittaa toimintansa 1.4.1998. Yhtiön omistaja on Hyvinkään kaupunki.
2000
Hyvinkään Tahko, Hyvinkään Palloseura ja Hyvinkään Seudun Urheilijat perustavat Wanha Areena Oy -halliyhtiön ja kunnostavat Wanhan Villatehtaan kehräämöhallista 2 500 neliön suuruisen sisäurheiluhallin.
Rakennus 110 (Kampalankakehräämö)
Kampalankakehräämössä poistettiin kankaasta heikot ja lyhyet kuidut, jotta kankaan lopputuloksesta tulisi tasainen ja sileä. Rakennuksen on suunnitellut Emil Svensson vuonna 1915 ja kattorakenteiden uusimistyön sekä julkisivumuutoksen on tehnyt insinööritoimisto Rosendahl&Fredriksson.
2005
Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Artulle saneerataan tilat Villatehtaalla.
Rakennus 102 (Miesten kankaiden kutomo) Rakennus toimi aikoinaan miesten kankaiden kutomona, missä valmistettiin paksuja ja raskaita miesten villakankaita. Se tunnettiin myös nimellä herrainkutomo ja raskaskutomo. Villatehdas osallistui tuotteillaan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn ja voitti toisen sijan miesten kankaiden sarjassa. Rakennus valmistui vuonna 1900 ja sen näyttävät puiset pilarit ja kattorakenteet ovat säilyneet alkuperäisinä, lukuunottamatta Kutomokadun puoleista sivulaivaa.
2007
Toimitilojen III-vaihe (vanha topsi-makasiini) valmistuu ja TechVilla ottaa uudet tilat käyttöön.
Rakennus 111 (Topsimakasiini) Toimistohotellin tiloissa, kampalankakehräämön jatkeena toimi ennen topsimakasiini. Rakennuksen on suunnitellut Emil Svensson ja se on valmistunut vuonna 1915. Rakennus on ollut alun perin yksikerroksinen. Topsimakasiinin korotuksen kolmikerroksiseksi suunnitteli arkkitehti Pehr Edwin af Enehjelm.
2011
Entisen viimeistämöosaston rakennuksessa toimii nykyisin Kaupungintalo, Matkailuneuvonta sekä Kahvila Donner. Vanha viimeistämöosasto purettiin vuonna 2010 ja tilalle muutti Hyvinkään kaupungintalo vuonna 2011.
Rakennus 105 (Viimeistämöosasto) Viimeistämöosastolla valmiit kankaat viimeisteltiin ennen pakkaamista ja lähettämistä. Viimeistelyn tehtäviin kuului mm. lankojentasoittaminen, lian ja vieraiden aineiden poistaminen kankaasta sekä käyttötarkoituksen mukaisten ominaisuuksien antaminen kankaalle. Viimeistelyyn kuului kolme osaa: kuivaviimeistely, märkäviimeistely sekä värjäys.
2015
Vanhat varastosalit saneerattiin kaupungin museolle toimisto- ja varastotiloiksi sekä Takomon liikuntatiloiksi. Takomoa käyttävät tänä päivänä useat eri harrastajat golffareista sirkustaiteilijoihin.
Rakennukset 108 ja 109 rakennettiin varastotiloiksi. Varsinaista lähdemateriaalia niiden rakentamisesta ei ole, mutta valokuviin ja muiden rakennusten piirustuksiin ne ilmaantuvat uuden kampalankakehräämön rakentamisen yhteydessä. Pian valmistumisensa jälkeen varastosali 109 sai laajennusosan 113, johon sijoitettiin puusepän verstas.
Studio Donner on black box -auditorio, jossa järjestetään teatteriesityksiä sekä kokouksia ja seminaareja. Auditoriotila muuntuu tasalattiaiseksi muutamassa minuutissa sisäänvedettävän teleskooppikatsomon avulla ja takaisin nousevaksi katsomoksi. Katsomo sisäänvedettynä auditoriossa on seisomapaikkoja 150 henkilölle ja katsomo ulosvedettynä istumapaikkoja on 119.
Rakennus 101 alunperin varastoksi rakennettu ja myöhemmin otettu tuotantokäyttöön ja muutettu loimaamoksi. Loimaamossa luotiin ensin kankaan loimilangat, jonka jälkeen ne niisitettiin halutun kudontamallin mukaisesti. Niidet ovat kangaspuissa riippuvia lenkkejä, joiden läpi loimet pujotetaan. Niisien paikkaa vaihdellaan polkimilla, jolloin syntyy viriö kudetta varten. Loimilankojen välissä olevaa tilaa kutsutaan viriöksi.
2019
Hyvinkään kaupungin tekniikka ja ympäristö -osaston toimitilat saneerattiin vanhan voimalan yläkertaan.
Rakennus 104
voimalaitos rakennettiin vuonna 1900 muiden laajennusten kanssa ja se muodosti pohjan u-kirjaimen muotoiseen rakennuskokonaisuuteen. Villatehdas toimi voimalaitoksensa varassa vuoteen 1914 asti, jolloin saatiin aikaan sopimus sähkövoiman tuottamisesta Riihimäen voimalaitoksesta Hyvinkäälle. Tehtaan voimalaitos toimi Riihimäen voimalaitoksen kanssa rinnan uuden voimalaitoksen valmistumiseen asti. Uusi voimalaitos rakennettiin jo 1920-luvun alussa, jolloin vanha voimalaitos otettiin – muutostöiden jälkeen – uuteen käyttöön puolaamona.
Aamupostille rakennettiin toimitustilat voimalaitoksen taakse tehtyyn laajennusosaan.
Rakennus 114 voimalaitoksen taakse rakennettu laajennusosa valmistui 1923. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan sijoitettiin parsimo. Ennen lähettämistään tänne lähetettiin kankaat, joissa oli valmistusvirheitä. 1949 puolaamon ja parsimon tasoerot tasattiin rakentamalla toinen kerros puolaamon puolelle ja siten katto myös yhtenäistettiin. Rakennusosa katettiin loivalla harjakatolla, jonka lappeiden suuntaisesti rakennettiin neljä kookasta kattolyhtyä.
